Hyvä tulee hyvän luo
Kyky suhtautua asioihin myönteisesti suojaa aivoja stressiltä merkittävästi. Noin puolet tästä taipumuksesta on geeneistä peräisin. Lapsuudessa huonoa kohtelua kokeneet ovat alttiimpia sairastumaan sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen, varsinkin naispuoliset ihmiset. Kaltoinkohtelulla on yhteys immuunipuolustukseen, pitkään jatkuessa se voi aiheuttaa ns. hiljaisen tulehduksen elimistöön.
Tietty määrä vastoinkäymisiä harjoituttaa selviämään stressistä ja opettaa pääsemään siitä yli. Jos uhkaavia tilanteita on usein, aivojen mantelitumake, joka arvioi sosiaalisia signaaleja ja yhdistää mielen toiminnot ruumillisiin vasteisiin ja ne kytkeytyvät kulloinkin koettuihin tunteisiin, alkaa pelkistyä havainnoimaan enemmän pelkoa. Tässä tilassa kuormittava tapahtuma koetaan selvemmin ja muisto siitä jää vahvemmin mieleen. Aivot kuitenkin muovautuvat ympäristöön, ja ennakoivat aina tulevaa. Sisäinen ympäristö muuttuu hitaasti ulkoista vastaavaksi, ja aivot menettävät joustavuuttaan mukautua stressittömään tilaan. Ihminen herkistyy kuormitukselle.
Ihmiselle joka on kokenut vastoinkäymisiä, saattaa tapahtua enemmän vastoinkäymisiä. Hän tulkitsee tilanteita helpommin uhkaaviksi, ja herkistyy tunnistamaan vaaraa. Tämä on mielen keino selvitä; ensisijaisesti pysytään hengissä. On tarkoituksenmukaista että pitkittyneessä stressissä palkitsemisjärjestelmä vaimenee, eli mielihyvää, nautintoa ja iloa koetaan vähemmän samoista asioista kuin ennen, ruokakaaan ei maistu. Keho asettuu lepotilaan siihen asti kunnes uhka väistyy. Silloin kun ”mikään ei tunnu miltään” aivot ovat keskittäneet olemassa olevat voimavarat olennaiseen eli elämän jatkumiseen.
Flunssa iskee, kun viikonloppu tulee tai loma alkaa
Kun työviikko alkaa, hetkellinen kuormittuminen aktivoi immuunipuolustuksen ja valkosolujen toiminta tehostuu. Ihminen jaksaa paremmin ja terveempänä. Kun paine hellittää, vastustuskyky heikkenee. Kipeä olo perjantaina kertoo siitä että elimistö toimii tarkoituksenmukaisesti.
”Paha mieli menee vierailulle vatsaan” -lapsen suusta
”Psykosomaattiset ilmiöt ovat molekyylien kolinaan kätketty sinfonia.” (JK) Vastustuskyky on kudostasolle paikallistunutta aivojen toimintaa, kuin kuudes aisti. Se miten voi, muokkaa terveyttä. Tunteiden säätelyjärjestelmä toimii stressinsäätelyjärjestelmän varassa; keskushermosto säätelee kuormittumista ulottuen solutasolle asti. Fyysisillä oireilla ja masennuksella on selkeä yhteys. Masennus on itsenäinen riskitekijä sydänsairauksille. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokeminen pitkällä aikavälillä lisää sydän-ja verisuonitautien ja ylipainoisuuden riskiä.
Aika kultaa muistot
Kuormittavilla ja traumatisoineillakin muistoilla on taipumus haalistua ajan myötä kun ikää tulee lisää. Tapahtumien kuormittavuus heikkenee. ”Nuoruus oli kultainen”.
Ihmisen keho on luotu niin että se pyrkii kaiken aikaa tasapainoon. Sinnikyys ja joustavuus on ihmiselle tyypillisempää kuin se ettei selviä ”häiriöstä”. Oman tilansa tunnistaminen on tärkeää, jotta ymmärtää itsestä huolehtimisen merkityksen. Omaan vastustuskykyyn voi vaikuttaa pyrkimällä välttämään, niin paljon kuin se on mahdollista, liikaa kuormittumista. Kaikkia huonoja uutisia ei tarvitse kuunnella eikä lukea, voi ottaa hälyääniin ja ristiriitoihin etäisyyttä, voi hakeutua itseä rauhoittaviin maisemiin, joissa oma tila vahvistuu -päivittäin voi tehdä valintoja huomioiden itseään. Sosiaalinen tuki, hellyys, hoiva, kosketus ja kosketukseen perustuvat hoitomuodot, ja sellaisten ihmisten seura, jotka kokee turvallisiksi, ehkäisevät ahdistusta ja palauttavat voimavaroja.
Satu Vaarula
Fysioterapeutti, Rosen-terapeutti
hyvinvoi.net
rosenterapeutit.fi
kehotusblog 